Aivotyö rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä 2023

Työterveyslaitos on toteuttanut Aivotyökyselyä yhteistyössä kahden rakennusalan ammatillisen yhdistyksen, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n kanssa heidän jäsenistöilleen. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran helmi–maaliskuussa 2021 ja toisen kerran helmikuussa 2023. Vuonna 2023 kyselyyn noin kolme prosenttia molempien yhdistysten koko jäsenmäärästä. Vastaajat edustivat niin sukupuolen, ikäluokan, koulutustaustan kuin pääasiallisen työskentelyalueenkin osalta melko hyvin yhdistysten jäsenistöjä. Vuonna 2023 yleisin tuntimäärä oli 37,5 tuntia (28 prosenttia vastaajista). Vastaajista 10 prosenttia työskenteli alle 30 tuntia viikossa. Vastaajista 11 prosenttia työskenteli kotona yli neljänä päivänä viikossa. Noin kolmannes vastaajista ei työskennellyt lainkaan kotona. Reilu viidennes ei työskennellyt lainkaan työnantajan toimipisteellä ja reilu kolmannes työskenteli työnantajan toimipisteellä yli neljänä päivänä viikossa. Aivotyön vaatimuksia esiintyi rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä auttaaltaan hieman harvemmin kuin Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa. Avaruudelliseen hahmottamiseen liittyviä vaatimuksia esiintyi kuitenkin useammin. Innostavina aivotyön vaatimukset koki rakennusalalla hieman useampi kuin vertailuaineistossa. Erityisesti moni koki avaruudelliseen hahmottamiseen liittyvät vaatimukset innostavina. Kuormittavuuden kokemukset olivat saman suuntaisia kuin vertailuaineistossa. Rakennusalalla hieman useampi koki osallistumisen vaatimukset kuormittavina, kun taas niiden osuus, jotka kokivat häiriöihin liittyvät vaatimukset kuormittavina, on pienempi. Stressin kokemus oli vuonna 2023 keskimäärin 6,0 ja palautumisen kokemus keskimäärin 5,7 asteikolla 0–10. Vuodesta 2021 stressin kokemus oli noussut ja palautumisen kokemus laskenut. Erot eivät kuitenkaan ole aivan tilastollisesti merkittäviä. Verrattuna Työterveyslaitoksen vertailuaineistoon, Stressin kokemus oli rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä vuonna 2023 merkittävästi korkeampi. Työn sujuvuus oli vuonna 2023 asteikolla 0–10 keskimäärin 7,3, sama kuin vuonna 2021. Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa työn sujuvuus on merkittävästi korkeampi, keskimäärin 7,5. Vuonna työsuoritus oli keskimäärin 7,5, kun se vuonna 2023 oli keskimäärin 7,3. Ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Työterveyslaitoksen vertailuaineistossa ei ole kysytty työsuorituksesta

Aivotyö rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä 2021 : kyselytutkimus

Selvitimme aivotyön tilannetta rakennusalan asiantuntija-, toimihenkilö- ja johtotehtävissä alkuvuodesta 2021 yhteistyössä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n sekä Rakennusmestarit ja - insinöörit AMK RKL ry:n kanssa. Usein esiintyviä aivotyön vaatimuksia olivat lukeminen ja kirjoittaminen, keskeneräisten asioiden mielessä pitäminen, useiden eri laitteiden tai tietokoneohjelmien käyttäminen, jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen sekä järjestelmällinen, tarkka tai huolellinen työskentely. Kuormitusta aiheuttivat jatkuva huomion siirtäminen asiasta tai tehtävästä toiseen, ristiriitaisten ohjeiden tai odotusten pohjalta toimiminen, epäselvien tai puutteellisten ohjeiden varassa toimiminen, meneillään olevan tehtävän keskeytyminen sekä puhehälyssä tai melussa työskentely. Voimavaratekijöitä olivat luova ajattelu, ideointi tai innovointi, uusien vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen, sekä tiimityö tai työskentely ryhmässä. Rakennusalan erityispiirteinä nousivat esiin mittasuhteiden tai muotojen, sekä tilan, etäisyyksien tai suuntien hahmottaminen

VALO Work tilallisena ratkaisuna : Fyysiset, kognitiiviset, sosiaaliset ja mentaaliset tekijät aivotyön näkökulmasta

Toimistotyötiloissa tarvitaan hyvät olosuhteet niin keskittymistä vaativiin työtehtäviin kuin yhdessä työskentelyn tilanteisiin, joissa keskustellaan ja vaihdetaan ajatuksia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toimistotilaympäristöä tilamittausten, kyselyiden, haastatteluiden ja asiantuntija-arviointien avulla aivotyön sujuvuuden ja kuormituksen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli VALO Work monitilaympäristö, joka sisältää erilaisia tilatyyppejä sekä erillisiä työhuoneita. Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos ja VTT. Sisäilmastomittauksilla tutkittiin lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, liikettä ja äänitasoa. Kyselyillä selvitettiin tilan käyttäjien työtä sekä käyttäjien arvioita eri tiloista ja niissä työskentelystä. Asiantuntija-arvioinnissa tiloja tarkasteltiin sujuvan aivotyön ja kognitiivisen ergonomian näkökulmasta havainnoimalla ja haastatteluilla. Tulokset toivat esiin, että sisäilmaston osalta mittaukset kaikkien mitattujen suureiden osalta pysyivät erinomaisesti tavoitearvojen puitteissa, yli 90% todellisesta mitatusta tilojen käyttöajasta. Hälyn taso ja liikkeen määrä olivat eri tilojen eri käyttötarkoitusten mukaiset. Myös tilojen käyttäjien kokemukset vastasivat tilamittauksia. Kyselytulosten perusteella työ sujuu VALOn tiloissa keskimäärin hieman paremmin kuin sen ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että VALO Work on toimistoympäristö, jossa on erinomaiset olosuhteet monenlaisille vaativille aivotyön tehtäville. Tilakokonaisuudessa on hyvät puitteet myös hyvinvointia ja työkykyä ylläpitäville tauoille, vapaa-ajalle ja yöpymiseen. Jatkossa olisi hyödyllistä kiinnittää huomiota myös keinoihin, joilla käyttäjiä ohjataan tilojen monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön, jotta työskentely on sujuvaa, tuloksellista ja terveellistä

Hoitosuositukset, systemaattiset vinoumat ja luottamus lääkäreihin

Luotettavasti laaditut hoitosuositukset ovat työväline, jolla tarjotun hoidon laatua voidaan tutkitusti parantaa. Hoitosuositusten laatiminen on kuitenkin moniulotteinen prosessi, johon ei ole yhtä yksiselitteisesti oikeaa menetelmää ja joka sisältää näytön tulkinnan lisäksi myös monenlaisia arvovalintoja. Siksi hoitosuositusten laatimisprosessi on altis myös päätöksenteon systemaattisille vinoumille. Koska ne eivät johdu yksilöiden tietoisista valinnoista, niiden tehokkaat ehkäisykeinot ovat rakenteellisia. Käsittelemme tässä katsausartikkelissa mekanismeja, joilla päätöksenteko saattaa vinoutua, ja esitämme rakenteellisia ratkaisuja niiden ehkäisemiseksi. Kaksi erityisen merkittävää tekijää, jotka altistavat hoitosuositukset systemaattisille vinoumille, ovat taloudelliset sidonnaisuudet ja ammattikuntaedut. Vinoumien ehkäisykeinoiksi esitämme puolueettomien asiantuntijoiden käyttöä, metodologisen osaamisen vahvistamista ja moniammatillisia työryhmiä.publishedVersionPeer reviewe

Turvaa tiimistä! Työryhmät turvallisuuden tekijöinä

Työtiimien toiminta on jo kauan aikaa sitten tunnistettu merkittäväksi turvallisuustekijäksi turvallisuuskriittisillä aloilla. Vaikka suurin osa suomalaisista työskentelee ainakin osan työajastaan tiimissä, tiimityöskentelyn merkityksestä perinteisemmillä teollisuuden aloilla ja työturvallisuuden näkökulmasta on saatavilla vain vähän tietoa. Ryhmissä ja tiimeissä tehtävän työn muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Nopeasti kasvaneet etätyön ja etäjohtamisen määrät, sekä tiimien itseohjautuvuuden vaatimukset luovat uudenlaisia haasteita tiimityöskentelylle – myös teollisuuden tuotanto- ja kunnossapitotöissä. Lisäksi niin sanottuihin suorittaviin työtehtäviin sisältyy yhä enemmän asiantuntija- ja tietotyön piirteitä. Myös itsenäisen sekä ilman esimiehen tukea tehtävän päätöksenteon ja ongelmanratkaisun vaatimukset ovat lisääntyneet teollisuuden tehtävissä. Tässä tutkimuksessa olemme syventyneet tuotanto- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevien tiimien toimintaan viidellä eri teollisuudenalalla. Olemme tutkineet, mitä tiimityöskentely on työturvallisuuden näkökulmasta hyödyntämällä ryhmäilmiöihin liittyvää käsitteistöä. Lähestyimme tiimien toimintaa onnistumisten ja onnistumisen edellytysten näkökulmasta ja keräsimme tietoa erityisesti niistä tekijöistä, jotka tukevat tiimien turvallista työskentelyä. Tutkimuksen toteutuksessa pääpaino oli etnografisessa lähestymistavassa: Hankkeen tutkijat viettivät useita viikkoja havainnoiden tiimien työskentelyä tutkimuksen yhteistyöyrityksissä ja keräten ymmärryksensä tueksi täydentävää tietoa erilaisilla haastatteluilla. Työtä havainnoiva kenttätutkimus mahdollisti suoran kontaktin tutkimuksen kohteena oleviin ihmisiin ja heidän työhönsä. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin kyselyn ja dokumenttianalyysien avulla. Hankkeen tulokset voi lyhyesti kiteyttää seuraavan havaintoon: ”Joukossa viisaus tiivistyy!”. Havaitsimme tutkimuksessamme, että organisaatioiden nykyiset turvallisuushavaintojen ilmoitusjärjestelmät ja -käytännöt tai poikkeamatutkinnat eivät systemaattisesti tunnista ryhmätason ilmiöitä turvallisuuden taustalla vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksemme osoitti, että työn sujuvuus ja turvallisuus nojautuvat pitkälti työntekijöiden kokemusperäiseen hiljaiseen tietoon. Hiljaisen tiedon levittämisestä huolehtiminen tukee turvallista työtä. Lisäksi ryhmän psykologinen turvallisuus tukee teollisuuden tuotanto- ja kunnossapitotiimien työn edellyttämää päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Havaitsimme myös, kuten monissa muissakin tutkimuksissa on todettu, että tiimin sujuva ja turvallinen työ edellyttää jaettua tilannekuvaa meneillään olevasta tilanteesta. Siksi tiimin sisäiset ja tiimien väliset tilannekuvan ylläpitämisen keinot ovat tärkeitä tiimin turvallisuutta tukevia tekijöitä. Tämä tutkimus osoitti, että havainnoiva kenttätutkimus on hyödyllinen menetelmä työturvallisuuden tutkimisessa. Samalla tutkimuksen lähestymistapa syventää turvallisuuden ymmärtämistä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Tutkimusraportin I osa esittelee käytettyjä aineistoja ja menetelmiä. Raportin II osaan olemme koonneet keskeisiä havaintojamme niistä tekijöistä ja mekanismeista, jotka vaikuttavat tiimien turvalliseen työskentelyyn. Raportin III osa sisältää tuloksiin perustuvia suosituksia sekä hankkeen aikana yhteistyöyritysten kanssa kehitetyn Turvaa tiimistä! -keskustelumallin materiaalit. Keskustelumalli johdattaa tiimit pohtimaan ryhmien turvallisuuden kannalta olennaisia teemoja, jotka eivät välttämättä spontaanisti nouse esiin työssä tai kahvitaukokeskusteluissa

Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko : Tutkimushankkeen loppuraportti

Viisikko-tutkimus piirtää tarkan kuvan kognitiivisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä, erityisesti terveydenhuoltoalalla sekä eri alojen asiantuntija- ja toimistotyössä. Tulokset kuvaavat aivotyön arkea eli niitä erilaisia perusvaatimuksia, tehtävävaatimuksia ja olosuhteita, joita tiedolla työskentelyyn liittyy. Tulokset kertovat myös kognitiivisen kuormituksen merkityksestä työn tuottavuudelle, uupumukselle ja stressille. Uuden tiedon pohjalta työsuojelutoimijat, työterveyshuollon ammattilaiset ja työelämän asiantuntijat voivat perustella työpaikoilla, miksi kognitiivista kuormitusta on syytä hallita. Kuormituksen lähteet ovat moninaisia ja niitä on syytä selvittää työpaikkatasolla ja eri työrooleissa ja tehtävissä toimivien keskuudessa. Työn erilaiset vaatimukset vaativat erilaisia ratkaisuja, jotta aivotyö olisi sujuvaa ja sopivan kuormittavaa

The psychophysiology primer : A guide to methods and a broad review with a focus on human-computer interaction

Publisher Copyright: © 2016 B. Cowley, M. Filetti, K. Lukander.Peer reviewe

SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla : interventiotutkimuksen loppuraportti

Nykypäivän ja tulevaisuuden työssä aivot ovat kovilla. Monessa tehtävässä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta. Tiedolla työskentelyn ja ajatustyön tehtävät ja olosuhteet voivat kuormittaa. Tutkimukset osoittavat, että työn kognitiivisilla kuormitustekijöillä kuten häiriöillä, keskeytyksillä ja tietotulvalla on yhteyksiä työssä suoriutumiseen, työturvallisuuteen sekä työn terveysvaikutuksiin. Siksi on tärkeää vähentää työolosuhteisiin liittyvää kuormitusta myös aivotyössä. SujuKE-interventiotutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä. Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana prosessina

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky -hankkeessa tutkittiin yliopistosairaalan muistipoliklinikoille ohjautuneiden työikäisten kognitiivisia heikentymiä ja niiden taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi kehitettiin työssä ilmenevien kognitiivisten vaikeuksien yksilölliseen arviointiin ja työn muokkaukseen soveltuvia menetelmiä. Hankkeen yleisinä tavoitteina oli tiedonkäsittelyn häiriöiden varhaistunnistuksen ja hoitoonohjauksen, sekä niiden työkykyvaikutusten arvioinnin kehittäminen

Gaze Analysis Tool - Katseenpaikantimesta riippumaton ohjelmistotyökalu katseen analyysiin

Nykyaikaiset työympäristöt ovat usein monimutkaisia sekä informaatiosisällöltään, että automaation tasoltaan. Ihmisen suorituskyky sekä tarkkaavaisuus vaihtelevat suuresti ja riippuvat muun muassa tekeillä olevasta tehtävästä, yksilön tiedoista ja taidoista, hänen fysiologisesta tilastaan sekä kasautuneesta työkuormastaan ja univajeestaan. Vaihtelu aiheuttaa haasteita kaikissa tilanteissa turvallisten ja vakaiden, monimutkaisten järjestelmien rakentamiselle. Saamalla reaaliaikaista tietoa käyttäjästä ja tämän tavoitteista, järjestelmä saattaisi pystyä auttamaan käyttäjää tämän tehtävässä. Silmänliikkeet ja katse vaikuttavat vahvoilta ehdokkailta tämän tiedon lähteeksi. Silmänliikkeet jaotellaan yleisesti useaan luokkaan. Sakkadit ovat nopeita, katsetta mielenkiinnon kohteesta toiseen siirtäviä liikkeitä. Fiksaatiot ovat katsetta vakauttavia liikkeitä, jotka pitävät katsepisteen halutussa, paikallaan olevassa kohteessa. Liikkuvaa kohdetta seurataan niin sanotuilla smooth pursuit ja vergence-liikkeillä, riippuen siitä, liikkuuko kohde kohtisuoraan katseeseen verrattuna, tai enemmän sen suuntaisesti. Lisäksi mikroskooppiset liikkeet - niin sanotut tremor, drift ja mikrosakkadit - ovat aina läsnä makroskooppisten liikkeiden lisäksi. Yleensä sovellukset, joilla analysoidaan katsetta, pyrkivät tunnistamaan fiksaatiot käsittelemättömästä katsedatasta. Kuitenkin, kerätystä datasta, valitusta algoritmista ja sen parametreista riippuen, tulokset voivat vaihdella suuresti. Jos käsitellyn data perusteella halutaan tehdä lisäpäätelmiä, ongelmat kasautuvat, koska alemman tason analyysit vaikuttavat myöhempiin analyyseihin. Varsinkin tutkittaessa stressiä, uneliaisuutta ja mentaalista työkuormaa, saattaa analyysiaskelmia joutua tekemään useita. Diplomityön tulos on Java-ohjelmointikielellä kirjoitettu laajennettava ohjelmistotyökalu. Ohjelman päätoiminnot ovat silmänliikelaitteiden tuottaman ASCII-muotoisen katsedatan lataaminen, fiksaatioiden tunnistaminen käsittelemättömästä datasta, korkeamman tason analyysien suorittaminen sekä käsittelemättömälle datalle, että datalle, josta fiksaatiot ovat tunnistettu ja katsepolun piirtäminen datasta, josta fiksaatiot ovat tunnistettu. Ohjelman arkkitehtuuri tarjoaa selkeät rajapinnat lukijoiden luomiselle uusia katseenpaikannuslaitteistoja varten, uusia fiksaationtunnistamisalgoritmeja varten sekä uusia korkeamman tason analyysimenetelmiä varten